Vastuullinen jalostus edistää ja ylläpitää koirien hyvinvointia

Jalostuksella tarkoitetaan eläinjoukon periytyvien ominaisuuksien parantamista tai ylläpitämistä.

– Kennelliiton kanta on, että jalostuksen on ylläpidettävä tai lisättävä terveyttä, hyvinvointia ja ongelmatonta luonnetta. Lisäksi rotukoiran pitäisi olla rodunomainen sekä käyttäytymiseltään että ulkonäöltään. Ulkonäkö ei kuitenkaan saisi olla kriteereistä määräävin, avaa koirien lonkka- ja kyynärniveldysplasian vähentämisestä jalostuksen avulla väitellyt Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki.

Kennelliitto työskentelee tiiviissä yhteistyössä kasvattajien, rotujärjestöjen ja -yhdistysten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotta tiedostettuihin koirien terveysongelmiin saataisiin parannusta. Kansainvälisellä rintamalla Kennelliitolla on muiden Pohjoismaiden kanssa suunnannäyttäjän ja edelläkävijän rooli, kun koirien terveyttä ja hyvinvointia edistäviä asioita viedään eteenpäin kansainväliseen kennelunioni FCI:een.

– Pisimpään jalostuksella on vastustettu lonkkanivelen kasvuhäiriön periytymistä. Geenitestien kehittyminen on joidenkin sairauksien osalta parantanut mahdollisuuksia estää sairaiden koirien syntyminen. Myös luonnetta on parannettu monessa rodussa, kuten esimerkiksi suomenpystykorvalla ja skyenterrierillä, jonka luonneongelmia on saatu poistettua 1970-80 -lukujen taitteesta.

– Lisäksi jalostuksella on vaalittu kotimaisten alkuperäisrotujemme metsästys- ja paimennusominaisuuksien säilymistä samalla, kun esimerkiksi suomenlapinkoira on nykyisin suosittu seurakoira, Mäki jatkaa.

Terveystutkimuksia hyödynnetään jalostuksessa

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteena on huolehtia rotujen elinvoimaisuudesta ja parantaa myös huonompaan kuntoon päätyneiden rotujen tilannetta. Rotukohtaisilla perinnöllisten sairauksien vastustus (PEVISA) -ohjelmilla puolestaan pyritään varmistamaan, että rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet saadaan hallintaan eivätkä ne pääse runsastumaan.

Rotukohtaisiin jalostuksen tavoiteohjelmiin taas kirjataan muiden muassa suositukset jalostuskoirien enimmäisjälkeläismäärästä ja terveystutkimuksista.
Kaikille avoimeen Kennelliiton sähköiseen jalostustietojärjestelmään kertyy vuosittain noin 80 000 terveystutkimustulosta. Hiljattain järjestelmää on laajennettu koirien kuulotestin ja kirjassa mainitun lyhytkuonoisten rotujen kävelytestin tuloksilla. Kennelliiton ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämällä testillä mitataan lyhytkuonoisten koirien rasituksensietoa ja hengitystä.

– Testistä on nyt valmistunut tutkimus englanninbulldoggeilla, joilla testin on todettu erottelevan menestyksekkäästi hyvät ja huonot hengittäjät toisistaan. Tutkimus yliopistolla jatkuu, ja odotamme seuraavaksi tuloksia mopsilla ja ranskanbulldoggilla. Tulosten perusteella testiä voidaan säätää kullekin rodulle mahdollisimman toimivaksi. Esimerkiksi lyhyt- ja pitkäraajaisten rotujen yksilöiden voi odottaa suoriutuvan vaadittavasta matkasta eri ajassa. Kun testit saadaan kunnolla rullaamaan, on tarkoitus, että näillä roduilla käytettäisiin jalostukseen vain testin läpäisseitä koiria.

Jalostuksessa tärkeintä löytää terveet yksilöt

Maailman terveysjärjestö WHO:n edellyttämässä mikrobilääkeresistenssin kansallisessa torjuntaohjelmassa Kennelliiton ja rotujärjestöjen vastuulla on ottaa jalostuksen tavoiteohjelmissa selkeän kielteinen kanta atooppisten ja allergisten koirien käyttöön jalostuksessa. Infektiosairauksille altistavia anatomisia piirteitä, kuten ihon liiallista poimuuntumista, kitketään jalostuksesta myös näyttelytuomareiden koulutuksella ja ohjeistuksella.

Kennelliitto on esittänyt uuteen lakiin eläinten hyvinvoinnista kirjausta, jonka mukaan jalostukseen tulisi voida käyttää vain koiria, joilla on tasapainoinen luonne. Lisäksi terveysongelmia on ehkäistävä ohjaamalla nykyistä tiukemmin käyttämään ainoastaan hyväksyttäviä jalostusyhdistelmiä.

– Mielestämme rotujen kieltäminen ei edistä koirien terveyttä ja hyvinvointia, koska samat terveysongelmat koskevat yleensä myös rekisteröimättömiä koiria. Haluamme sen sijaan kehittää vastuullista koiranjalostusta yhteistyössä rotujärjestöjen kanssa, Mäki painottaa.

Jos jalostukseen sopivia koiria ei löydy kylliksi oman rodun sisältä, voidaan myös harkita roturisteytystä. Sillä tarkoitetaan suunnitelmallista, usean sukupolven yli ulottuvaa jalostusprojektia, jossa rodun terveyttä ja monimuotoisuutta pyritään lisäämään risteyttämällä se sopivaksi katsotun toisen rodun edustajan kanssa.

Kennelliitto kirjoitti elokuussa verkkosivuillaan parhaillaan käynnissä olevasta kromfohrländerin roturisteytysprojektista. Roturisteytys on jalostusmenetelmänä tulevaisuudessa yhä tarpeellisempi, koska koirarodut geneettisesti pieninä kantoina tarvitsevat geenivaihtoa ulkopuolelta.

Suomalainen kenneltoiminta on kotikasvatusta

Koiran hankinnassa tulee aina käyttää vakaata harkintaa ja tervettä itsekkyyttä, sillä nelijalkainen perheenjäsen merkitsee 10–15 vuoden sitoutumista. Kaikkien koirien kohdalla hankintahinta on vain pieni osa koiranpidosta kertyvistä kustannuksista. Kuukausitasolla ruoka-, vakuutus-, tarvike- ja turkinhoitokulut voivat olla 100–200 euroa. Lisäksi sairaudet ja muut ongelmat saattavat tuoda äkillisiä menoja. Kennelliitto pitää tärkeänä, että koiran hyvinvoinnin ylläpidosta koituvat kulut olisivat kohtuullisia.

Koiraa harkittaessa olennaisinta on valita ominaisuuksiltaan ja tarpeiltaan itselle sopiva koira ja vastuullinen kasvattaja, joka näkee vaivaa oikean karvakaverin saamiseksi oikeaan kotiin. Suomalaisessa kennelissä alkunsa saanut koira on elänyt ensimmäiset kuukautensa kasvattajan kotona, mikä tulee esille myös hiljattain sähköisesti julkaistusta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tekemästä tutkimuksesta. Kyselytutkimuksessa 3700 vastaajasta 78 prosenttia oli hankkinut koiransa kasvattajan kotioloista.

Kuten Kennelliiton edustajat tuovat Kaikenkarvainen kansa -teoksessa esille, kasvattajia on hyvin monenlaisia. Kennelliitto on useaan otteeseen puuttunut epäeettiseen kasvatustyöhön omien sääntöjensä puitteissa tiukemmin kuin viranomaiset ovat eläinsuojelulain perusteella tehneet. Kyse on ollut selkeistä tapauksista, joissa kasvattaja on tietoisesti käyttänyt jalostukseen vakavaa, geenitestattavaa sairautta periyttävää koiraa. 

Kennelliitto toivookin muiden eläinsuojelujärjestöjen tavoin, että valmistelussa oleva laki eläimen hyvinvoinnista linjaisi nykyistä selvemmin jalostuksesta.

– Pääasiassa suomalaiset kasvattajat ovat hyvin vastuullisia ja yhä kiinnostuneempia käyttämään lisääntynyttä terveystutkimustietoa työnsä tukena. Uuden eläinsuojelulain tulisi myös antaa valvoville viranomaisille järeämpiä työkaluja puuttua rikkomuksiin, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen sanoo.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja
050 329 2188
harri.lehkonen@kennelliitto.fi

Katariina Mäki
jalostusasiantuntija
09 8873 0228
katariina.maki@kennelliitto.fi

WSOY:n kustantaman Kaikenkarvainen kansa - Miten koirista tuli miljoonabisnes ovat kirjoittaneet toimittajat Päivi Kerola, Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen ja Annina Vainio?. Kuvajournalistit Sabrina Bqain ja Nina Karlsson vastaavat kirjan valokuvista.