Yhteensä 41 koirarotua erityistarkkailussa koiranäyttelyissä

Ulkomuototuomarin tehtävänä on arvioida, kuinka hyvin koira vastaa rodun rotumääritelmää. Rotumääritelmistä tehdyt tulkinnat ovat toisinaan saattaneet johdattaa tuomareita ja kasvattajia suosimaan äärimmäistä tyyppiä edustavia koiria.

RKO-ohjeissa kiinnitetään huomiota erityisesti koirien liioiteltuihin piirteisiin sekä perusrakennetta ja terveyttä heikentäviin rotukohtaisiin riskikohtiin. Ohjeiden mukaan ulkomuototuomareiden ei tule palkita koiranäyttelyissä korkeasti koiria, joilla on liioiteltuja rotupiirteitä. Näin he voivat vaikuttaa positiivisesti koirien terveyteen ja rodunjalostuksen suuntaan.

Koiran tulee liikkua ja hengittää normaalisti

Pohjoismaisen Kennelunionin laatimat RKO-ohjeet perustuvat laajaan yhteistyöhön ulkomuototuomareiden, rotujärjestöjen ja eläinlääkäreiden välillä sekä eläinvakuutuksia myöntävien yhtiöiden tilastoihin.

RKO-ohjeissa listattiin alun perin 39 rotua, jotka vaativat tuomarilta erityistä huomiota mahdollisten liioiteltujen piirteiden vuoksi. Mukana on muun muassa lyhytkalloisia rotuja, kääpiörotuja, erittäin suurikokoisia molossirotuja sekä rotuja, joissa esiintyy liioiteltuja muutoksia luuston pituuskasvussa.

Rodun arvostelun jälkeen tuomari kirjoittaa havainnoistaan raportin, joka toimitetaan myös rotujärjestöille. Raporttien avulla seurataan rotujen tilannetta ja päivitetään rotukohtaisia ohjeita. Tuomarit voivat kirjoittaa raportteja myös muista kuin ohjeissa mainituista roduista. Tällöin rotuja voidaan ottaa tarkkailtavaksi ja tarvittaessa lisätä niitä rotukohtaisiin ohjeisiin.

RKO-ohjeiden mukaan kaikkien koirien tulee pystyä hengittämään hyvin. Niillä ei saa olla ongelmia silmissä, purennassa tai hampaissa, ihossa ja turkissa, liikkeissä tai käyttäytymisessä. Koira ei saa olla ylipainoinen. Koiraa ei myöskään saa esittää liioitellulla tavalla.

Rotukohtaiset liioitellut piirteet voivat liittyä esimerkiksi koiran rakenteeseen, käyttäytymiseen, liikkeisiin, silmiin, korviin, ihon poimuisuuteen tai turkin määrään. Vakava liioiteltu piirre on lyhytkuonoisten koirien hengitys- ja lämmönsäätelyongelmat.

RKO-ohjeet otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2015

Ruotsin Kennelliitto SKK pani alulle ohjeisiin liittyvän työn, ja ruotsalainen RKO-dokumentti otettiin käyttöön koiranäyttelyissä vuonna 2009. Vuonna 2012 Pohjoismainen Kennelunioni päätti tehdä yleisen, pohjoismaisen RKO-asiakirjan, joka perustui SKK:n listoihin, käytäntöihin ja kokemukseen, samoin kuin muiden pohjoismaisten kennelliittojen tekemiin tutkimuksiin. PKU:n ohjeiden ensimmäinen laitos valmistui maaliskuussa 2014.

Suomessa RKO-ohjeet otettiin käyttöön kesäkuusta 2015 alkaen. RKO-raportit tehdään kansainvälisissä näyttelyissä sekä tarkkailtavina olevien rotujen erikoisnäyttelyissä.

Pohjoismaisen Kennelunionin RKO-ohjeista vastaava työryhmä päivitti ohjeet tänä keväänä. Aiemmin RKO-listalla olleista roduista poistettiin valkoinen länsiylämaanterrieri, mäyräkoirat, sileäkarvainen noutaja, irlanninsusikoira ja venäjänvinttikoira. Listalle lisättiin ceskoslovensky vlciak, saarloos wolfhond ja azawakh.

- RKO-raportit toimitetaan Kennelliitolle, jossa niistä tehdään yhteenvedot, kertoo näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan esittelijä ja sihteeri Paula Rekiranta. RKO-lomakkeen täyttämisessä kannattaa olla huolellinen, sillä lomakkeet antavat rotujärjestöille ja -yhdistyksille tärkeää tietoa eri rotujen tilanteesta.

Lisätietoja
Paula Rekiranta
Kennelliiton näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan esittelijä ja sihteeri
paula.rekiranta@kennelliitto.fi
puh. 09 8873 0219

Kuva: Jukka Pätynen