Tiivistelmä Kennelliiton hallituskauden tavoitteista vuosille 2019-2023

1. Lakisääteinen koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on toteutettava viivytyksettä

Mikrosiru ja koiran tietojen löytyminen virallisesta omistajarekisteristä ovat yhdessä kuin koiran henkilöturvatunnus, jotka edistävät koirien hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti. Kennelliiton rekisterissä on kolme neljästä Suomen koirasta ja liitolla on valmius laajentaa järjestelmä kattamaan myös muut koirat. Kokonaan uuden järjestelmän luomisen sijaan olisi koko järkevää hyödyntää jo olemassa olevaa.

2. Monipuoliset koiraharrastusmahdollisuudet on turvattava koko maassa

Koiraharrastustoiminnassa on mukana satoja tuhansia suomalaisia. Koiralle harrastukset mahdollistavat sen lajityypillisten ja rodunomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen. Harrastukset ovatkin tärkeitä koiran hyvinvoinnille ja yhteiskuntakelpoisuudelle, eikä niiden järjestämistä tule hankaloittaa liialla byrokratialla tai kustannuksilla.

Eri puolilla Suomea koiraharrastusmahdollisuuksissa on suuria eroja, joita tulee kuroa umpeen. Sisäkäyttöisiä harrastustiloja tarvitaan myös harvemmin asutuilla alueilla. Kasvukeskuksissa puolestaan on turvattava koirien ulkoilutuksen mahdollistavat viher- ja virkistysalueet sekä koirapuistot ja -aitaukset.

3. Lainsäädännön on tuettava vastuullista koirankasvatusta

Suomalainen koirankasvatus on perinteisesti ollut pienimuotoista kotikasvatusta. Vastuullisen kasvatustyön tukeminen lainsäädännöllä mahdollistaa koirakannan terveyden ja luonteenpiirteiden seurannan, jotka ovat edellytyksiä koiran hyvinvoinnille ja yhteiskuntakelpoisuudelle. Lisäksi viranomaisille on taattava riittävät resurssit, sillä esimerkiksi eläintenpitokiellon valvonta ei tällä hetkellä riittävästi toteudu.

4. Verkkokaupassa koirien myyjiltä on edellytettävä vahvaa tunnistautumista

Pentutehtailuun ja koirien salakuljetukseen on puututtava erityisesti Suomen heinäkuussa alkavaa Euroopan unionin puheenjohtajuuskautta ajatellen jämäkästi. Kennelliitto esittää, että verkkokauppa-alustoilla tulisi vaatia koirien myyjiltä vahvaa tunnistautumista.

5. Susikannan hoidossa on turvattava koiravahinkojen ennaltaehkäisy

Koirien koulutus- ja koetoimintaa luonnossa vaikeuttavat olennaisesti suurpedot. Viime vuosina sudet ovat tappaneet 20–50 koiraa vuodessa ja vahingot ovat keskittyneet syksyyn. Kennelliitto haluaa yhdessä eri toimijoiden kanssa hakea ratkaisuja ongelmiin muiden muassa kansallisessa sudenhoitosuunnitelmassa. Ensi hallituskaudella koiravahinkojen ennaltaehkäisyä on määrätietoisesti jatkettava.

6. Rajat räiskeelle – järeämmät ilotulitteet siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön

Suomen Kennelliitto on mukana 15 eläin-, terveys-, vammais- ja potilasjärjestön Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteessa ja samannimisessä kampanjassa. Aloite keräsi alle kuukaudessa eduskuntakäsittelyyn vaaditut 50 000 kannatusilmoitusta.  Seuraavan hallituskauden aikana on käsiteltävä aloite huolellisesti ja punnittava vakavasti, haluammeko yhteiskuntana edelleen sallia ilotulitteista aiheutuvia haittoja entiseen tapaan.

7. Avustajakoirille opaskoiria vastaava status

Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilökohtainen apu, joka voi ratkaisevalla tavalla mahdollistaa itsenäisen elämän ja tukea yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan.  Avustajakoira koulutetaan vastaamaan ihmisen yksilöllisiä tarpeita, minkä vuoksi koulutus kestää vuosia ja koirista on jatkuva pula. Opaskoirien tavoin avustajakoirien koulutus- ja ylläpitokulut tulee kustantaa julkisista varoista, jotta useammat saisivat koirasta tarvitsemansa avun.

Suomen Kennelliitto edustaa 146 000 koiranomistajaa, koiraharrastajaa ja koirankasvattajaa sekä yli 2000 koiraharrastusyhdistystä. Tilastokeskuksen arvioimista 700 000 koirasta kolme neljästä on rekisteröity Suomen Kennelliittoon. Muistutamme äänestäjiä, ehdokkaita ja puolueita siitä, että koirakansan äänen on kuuluttava myös Arkadianmäellä.