Kansainvälinen koiranjalostusunioni FCI on julkistanut sopimuksen, jonka FCI:n puheenjohtaja, tohtori Tamas Jakkel on allekirjoittanut Englannin Animal Health Trustin, Cambridgen yliopiston lyhytkuonoisten rotujen ylähengitysteiden oireyhtymää eli niin sanottua brakykefaalista oireyhtymää (BOAS) tutkivan ryhmän vetäjä, tohtori Jane Ladlowin kanssa. Sopimuksen mukaan FCI:n jäsenmaiden kennelorganisaatiot voivat hyödyntää tohtori Ladlowin asiantuntemusta BOAS-ongelmasta.

FCI:n tiedotteessa todetaan, että paras tapa parantaa lyhytkuonoisten rotujen terveyttä on tutkia tarkkaan näiden rotujen populaatioita. Lyhytkuonoisten rotujen kieltäminen terveyssyistä voi pahimmillaan vaikeuttaa ongelmia. Vaarana on, että yhä enemmän koiria tuotetaan FCI:n toiminnan piiriin kuuluvan järjestäytyneen koirankasvatuksen ulkopuolella. Koirien kysynnän vaikuttaessa tarjontaan on vaarana, että lyhytkuonoisten koirien kasvatus siirtyy niin sanotulle harmaalle alueelle, jolloin näiden koirien kasvatusta ei valvo kukaan, koiria ei rekisteröidä, eikä niille tehdä terveystutkimuksia.

Tiedotteen mukaan nyt julkistetun yhteistyön tarkoituksena on luoda suuntaviivat kansallisille kennelorganisaatioille lyhytkuonoisten rotujen terveyden edistämiseksi. Tarkoitus on seurata terveysohjelmien tuloksia seuraavien viiden ja kymmenen vuoden kuluttua, arvioida niiden vaikuttavuutta ja päättää mahdollisista muista strategioista.

Suomessa on jo toimittu

Pohjoismaat ovat olleet aktiivisia lyhytkuonoisten rotujen terveyden edistämisessä. Pohjoismainen Kennelunioni PKU esitti vuonna 2017 julkaistussa raportissaan useita toimenpiteitä, joilla lyhytkuonoisten ja -kalloisten rotujen terveydentilaa voitaisiin parantaa brakykefaalisen oireyhtymän osalta.

Lyhytkuonoisten rotujen terveyttä on tutkittu Suomessa paljon. Kennelliitto on kehittänyt yhteistyössä Helsingin Yliopiston ja lyhytkuonoisten rotujen yhdistysten kanssa vuonna 2017 käyttöön otetun kävelytestin, joka sisältää rasitustestin lisäksi Cambridgen yliopiston mallin pohjalta tehdyn kliinisen BOAS-arvioinnin. Testi auttaa erottamaan huonot hengittäjät hyvistä. Suomalaisessa kävelytestissä koira kävelee 15–25 asteen lämpötilassa kilometrin korkeintaan 12 minuutissa valvotuissa oloissa. Testin vastaanottaa eläinlääkäri, joka myös arvioi koiran sierainten ahtauden ja ylähengitystieäänien voimakkuuden sekä varmistaa sen, ettei koiran ruumiinlämpö nouse liian korkeaksi, ja että koira palautuu testistä annetussa ajassa.

Kennelliitto on myös ottanut käyttöön lomakkeen, jolla eläinlääkärit voivat ilmoittaa omistajan luvalla Kennelliittoon koirista, joille on tehty hengitystieoperaatio. Nämä koirat siirretään ei jalostukseen -rekisteriin.

- On hienoa, että lyhytkuonoisten rotujen terveyttä halutaan edistää maailmanlaajuisesti, sanoo Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula.

Lilja-Maula tekee myös Suomen Akatemian rahoittamaa kliinistä tutkimusta lyhytkuonoisten rotujen hengitystieoireyhtymästä. Hän on iloinen siitä, että suomalaiset kasvattajat ja koiraharrastajat ovat olleet aktiivisia lyhytkuonoisten rotujen kävelytestin käyttöönotossa.

- Tulevaisuudessa toivottavasti saadaan vastaavanlaista testitietoa lyhytkuonoisista koirista kasvattajien käyttöön mahdollisimman monesta maasta.

 

Lisätiedot
Eläinlääkäri, ELT Liisa Lilja-Maula
liisa.lilja-maula@kennelliitto.fi
puh. 09 8873 0224

 

Pohjoismaisen Kennelunionin Brakykefaalisten rotujen työryhmän raportti 5.2.2017:
Brakykefaalisten hengitysteiden terveyttä koskevia lausuntoja ja ehdotuksia

Voit olla kiinnostunut myös näistä

Kävelytesti
Kennelliiton kävelytesti auttaa karsimaan jalostuksesta vakavista ylähengitystieoireista kärsiviä koiria Lue lisää
teamellin
Uusi työkalu jalostukseen - Kennelliitto avaa tiedonkeruun hengitystieoperaatioista ja sektioista Lue lisää