Kennelliitto seuraa kasvattajien työtä ja puuttuu epäkohtiin sääntöjensä puitteissa

Suomalainen koirankasvatus on perinteisesti ollut pienimuotoista kotikasvatusta, jossa syntyy usein vain muutama pentue vuodessa. Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumus velvoittaa terveiden ja hyväluonteisten koirien kasvattamiseen. Sitoumuksen allekirjoittaneita kasvattajia on kaikkiaan lähes 24 500 ja heistä aktiivisia kasvattajia on noin 13 000. Viimeisen viiden vuoden aikana vajaat 5200 kasvattajaa on teettänyt vain yhden pentueen.

Epäilyt Kennelliiton sääntöjä rikkovasta toiminnasta, kuten koirien huolenpidon laiminlyönnistä, käsitellään Kennelliiton kurinpitolautakunnassa. Käräjäoikeudet eivät henkilötietosuojan vuoksi voi toimittaa ratkaisuja automaattisesti Kennelliitolle.

Eläinsuojelutapaukset saadaankin pääosin tietoon mediaseurannan, kennelneuvojien tai jäsenten ilmoitusten kautta. Tällöin Kennelliitto voi tekijän nimen tai ainakin tekopaikkakunnan perusteella pyytää ratkaisun yksilöidysti käräjäoikeudesta. Vuosina 1990–2016 Kennelliiton kurinpitolautakunnassa käsiteltiin 74 sääntörikkomusta, joiden perusteena oli eläinsuojelurikos tai -rikkomus. Viime vuonna vastaavia tapauksia oli yhdeksän.

Kennelliitto on seurannut SEY:n eläinsuojeluneuvojan viime viikonloppuna julkisuuteen esille nostaman henkilön toimintaa jo pitkään ja siitä on raportoitu viranomaisille. Hänen aiempaan toimintaansa liittyviä asioita on käsitelty Kennelliitossa sääntöjen mukaisesti. Tieto Kennelliiton kurinpitolautakunnan päätöksestä on julkaistu Koiramme-lehdessä 4/18.

– Yksikin eläinsuojelutapaus on liikaa ja tämä kyseinen on äärimmäisen surullinen. Tapaus tullaan ottamaan Kennelliitossa vielä uudelleen käsittelyyn. Valtaosa kasvattajista on hyvin vastuuntuntoisia ja Kennelliitto tukee kasvatustyötä monin eri tavoin, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja ja kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Laitinen.

Lain parannettava viranomaisvalvonnan edellytyksiä

Kennelliitto pyrkii ennaltaehkäisemään koirankasvatukseen liittyviä ongelmia säännöillään, kasvattajien koulutuksella ja kennelneuvonnalla. Kasvattajakurssien lisäksi parhaillaan eri puolilla Suomea pilotoidaan koirien terveydenhuolto-ohjelmaa, jonka tavoitteena on tietoa jakamalla parantaa koirien olosuhteisiin liittyvää hyvinvointia. Ohjelman mukaisesti tietyt kriteerit täyttäville kenneleille voitaisiin myöntää sertifiointi, joka antaa pennun ostajalle varmuutta kasvattajan valinnassa. Asia on vielä valmistelussa.

Kennelneuvojat ovat Kennelliiton luottamushenkilöitä, joiden tehtävänä on tukea ja neuvoa kasvattajia. Tällä hetkellä kennelneuvojia on yli 40 eri puolilla Suomea. Jos Kennelliittoon tehdään ilmoitus huonosta tai epäeettisestä koiranpidosta, voidaan apuna käyttää paikallista kennelneuvojaa. Kennelneuvojat voivat tehdä kasvattajan luoksen kennelkäynnin.

– Kennelliitolla tai kennelneuvojalla ei ole viranomaisvaltuuksia, joten tietoon tulleista koirien hyvinvoinnin laiminlyönneistä raportoidaan eläinsuojeluviranomaisille. On tärkeää, että viranomaiset puuttuvat näihin tapauksiin heti tiukasti, jotta toiminta saadaan loppumaan, Laitinen painottaa.

Kennelliitto on lausunnossaan eläinten hyvinvointilain luonnoksesta ottanut kantaa siihen, että viranomaisten edellytykset puuttua koirien huonoon kohteluun ja valvoa eläintenpitokieltoa eivät riittävästi toteudu. Kennelliitto on myös hyvin huolissaan koirien myynnistä verkkokauppojen sivuilla, sillä näiden koirien alkuperää ja kasvuolosuhteita on vaikea selvittää. Uuden eläinten hyvinvointilain tuleekin tarjota myös maakunnassa valvoville viranomaisille parempia työkaluja ja riittävästi resursseja.

Lisätietoja:

Tuula Laitinen
Suomen Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja
tuula.laitinen@kennelliitto.fi
050 430 3229

Korjattu 10.10. kello 15.30 kennelneuvojien määrä ja muokattu kennelkäyntejä koskevaa osuutta.