Roturisteytys voi edistää koiran terveyttä ja monimuotoisuutta

Kennelliitto laati roturisteytysohjeistuksensa vuonna 2013. Ohjeistuksen mukaan risteytysohjelmat on ensisijaisesti tarkoitettu roduille, joissa ei ole tarpeeksi perinnöllistä vaihtelua tärkeiden, koiran hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien jalostamiseksi. Ohjeistus antaa tukea roturisteytyksen suunnitteluun ja toteutukseen muiden muassa jalostukseen käytettävän toisen rodun ja yksilöiden valinnassa.

Kasvattajalle roturisteytys merkitsee varsin pitkää sitoutumista, sillä kysymys on hyvin suunnitelmallisesta seurantaprojektista. Risteytysjälkeläisten jalostuskäytössä toinen osapuoli on yleensä kolmen sukupolven ajan alkuperäisen rodun edustaja ja syntyneistä jälkeläisistä kerätään kattavasti muun muassa terveys- ja käyttäytymistietoa. Näin edeten jälkeläiset katsotaan neljännestä polvesta lähtien puhdasrotuisiksi, jolloin ne pääsevät niin sanottuun kantakirjarekisteriin.

– Jo ensimmäisestä polvesta asti syntyvät koirat ovat kuitenkin virallisesti alkuperäisen rodun edustajia. Niiden kanssa voi harrastaa rotukohtaisia asioita, jopa osallistua näyttelyihin. Koirien ulkomuoto on tosin tässä vaiheessa usein jotain aivan muuta kuin rotutyypillinen, Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki kertoo.

Parhaillaan on käynnissä kromfohrländerin roturisteytysprojekti, josta voit lukea täältä.

Kokemukset vielä varsin tuoreita

Mäen mukaan suunnitelmallisten roturisteytysten teko on kansainvälisestikin melko uutta.

– Joitakin risteytysprojekteja on ollut. Yhdysvalloissa on tosin jo 1970-luvulla risteytetty dalmatiankoira ja pointteri projektissa, jonka tarkoituksena on normaalin virtsa-aineenvaihdunnan aikaansaavan alleelin tuominen dalmatialaisille. Norjassa on tällä hetkellä meneillään risteytysprojekti lunnikoiralla. Pohjoismaissa on tehty joitakin risteytyksiä hyvin pienilukuisille roduille. Joitakin muitakin pienilukuisia rotuja on maailmalla autettu roturisteytyksillä.

Suomen ensimmäinen koirien risteytysprojekti alkoi vuonna 1997 pinserillä, johon risteytettiin snautseria.

– Tulokset ovat olleet hyviä. Risteytyslinjoissa on vähemmän rokotuskomplikaatioita, ja myös kaihia on vähemmän kuin muissa. Risteytysten hyödyt alkavat tietysti vähitellen laimentua mitä pidemmälle sukupolvissa mennään, Mäki kertoo.

Lisäksi risteyttämistä on Suomessa tehty brasilianterriereillä tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran kanssa sekä barbetilla pont-audemerenspanielin ja espanjanvesikoiran kanssa. Pinserien sekä kromfohrländereiden projekteista on jo laadittu englanninkieliset, kattavat raportit DogWellNetiin.

Erityisesti kotimaisten rotujen vaaliminen koetaan monissa maissa hyvin tärkeäksi, joten jalostuspohjaa laajentavat projektit saattavat herättää hyvin suuria tunteita. Suomessa tehtiin vuonna 2006 kansainvälisestikin vertaillen historiallinen päätös, kun suomenpystykorvan elinvoimaisuudesta haluttiin huolehtia yhdistämällä rotu itärajantakaisen karjalais-suomalaisen laikan kanssa. Risteytys- tai rotuunottoprojektista poiketen rotujen yhdistämisessä kaikki jälkeläiset ovat heti normaalissa kantakirjarekisterissä. 

– Kahdella muulla kotimaisella rodullamme, suomenlapinkoiralla ja lapinporokoiralla on edelleen avoin rotukirja, eli maatiaistaustaisia, rekisteröimättömiä työkoiria voidaan rekisteröidä ja käyttää jalostukseen, Mäki avaa.

– Myös muutamalla muulla rodulla, kuten esimerkiksi pohjanpystykorvalla, lancashirenkarjakoiralla ja jackrussellinterrierillä on avoin rotukirja. Lisäksi kaikissa sellaisissa roduissa, joiden rotukirja on niiden kotimaassa avoin, voidaan ottaa koiria rotuun (ER-rekisteriin) rekisteröidyn kannan ulkopuolelta.

Miten roturisteytyksessä edetään?

Jalostuskoiraa tulee ensisijaisesti hakea oman rodun sisältä. Jos jalostukseen sopivia koiria ei kuitenkaan löydy riittävästi, voidaan Mäen mukaan selvittää roturisteytyksen mahdollisuutta.

– Etenkin risteytyksen hyötyjä oman rotunsa kohdalla pohtivien on tärkeää pitää rodun jalostuksen tavoiteohjelma ajan tasalla, sillä rodun jalostuksen edellytysten ja tarpeiden tulisi selvitä siitä. Näin Kennelliiton jalostustieteellinen toimikuntakin (JTT) on jo JTO:n yhteydessä tutustunut rodun tilanteeseen. Seuraavaksi asia kannattaa ottaa puheeksi JTT:n lisäksi erityisesti rodun kotimaan, mutta myös muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa.

– Silloin informoidaan rodun harrastajia tilanteesta, eivätkä roturisteytysajatukset tule kenellekään yllätyksenä. Tämän jälkeen voidaan yhdessä miettiä sopivia rotuja risteytykseen ja pyytää rodun kotimaan virallista kannanottoa asiaan, Mäki ohjeistaa. Roturisteytyshakemuksessa tulee esittää risteytyksen tavoitteet sekä risteytykseen valittujen koirien ominaisuudet. Lisäksi annetaan suuntaviivoja tulevien risteytyspentujen jalostuskäytöstä.

Mikä sitten on kasvattajan, rotuyhdistyksen ja -järjestön sekä Kennelliiton roolijako roturisteytysten edistämisessä?

– Risteytysohjelman tulisi mieluusti olla kansainvälinen tai vähintäänkin rotuyhdistyksen ja -järjestön asia. Itse toteutus on sitten kasvattajien työtä, mutta on hyvä, että heillä on yhteisön tuki takanaan.

Kennelliitto haluaa edistää tarpeellisia roturisteytyksiä, mutta Mäen mukaan asiassa on ratkaisevaa, että sille saadaan harrastajien hyväksyntä.

– Ilman harrastajien hyväksyntää ja tahtoa Kennelliittokaan ei voi asiaa edistää. Liitto edistää risteytysten edellytyksiä myös kansainvälisen yhteistyön kautta. Suomalaiset ovat mukana sekä Pohjoismaisessa Kennelunionissa ja IPFD:ssa (International Partnership for Dogs) että kansainvälisessä kennelliittojen kattojärjestössä FCI:ssä, jonka tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana on suomalainen Kirsi Sainio.

Mäen mukaan Kennelliiton risteytysohjeistus on muuttumassa niin, että koirat rekisteröidään kolmen ensimmäisen polven osalta Ei jalostukseen (EJ) -rekisteriin. Koiran aikuistuessa se käytetään terveystutkimuksissa sekä jalostustarkastuksessa, jossa sen käyttäytymistä ja rakennetta tutkitaan tarkoin.

– Jos koira osoittautuu yksilöksi, jolla voidaan olettaa olevan annettavaa rodun jalostukseen, nostetaan se sellaiseen rekisteriin, jossa jalostuskäyttö on mahdollista.

Lisätietoja:
Katariina Mäki
MMT, jalostusasiantuntija
Suomen Kennelliitto
katariina.maki@kennelliitto.fi
puh. 09 88730 228

Lue lisää:

Uutinen kromfohrländerin risteytysprojektista

Uutinen Kennelliiton roturisteytysohjeesta vuodelta 2013

Kennelliiton ohje roturisteytyksistä

Raportti pinserien risteytysprojektista (englanniksi)

Risteytyslinjaisten pinserien luonnetestitulosten vertailua koko rotuun nähden (englanniksi)

Raportti kromfohrländerien risteytysprojektista (englanniksi)

Juttua täsmennetty 21.8. klo: 11.00 selventämällä roturisteytyksen ja rotujen yhdistämisen eroa. Lisätty alaotsikko "Kokemukset vielä varsin tuoreita" ja muokattu rakennetta.