Roturisteytysohje päivittyy vuoden 2020 alusta

Uuden ohjeen mukaan ensimmäisen roturisteytyssukupolven eli F1-polven koirat merkitään Kennelliiton EJ- eli Ei jalostukseen -rekisteriin. Jos koiria halutaan käyttää jalostukseen, voidaan ne siirtää ER-rekisteriin harkinnan mukaan. ER-rekisteri on Kennelliiton kantakirjarekisteri rotukoirille, joilla ei ole sukutaulussaan FI-rekisteröinnin ehtona olevia kolmea sukupolvea kansainvälisen kennelunioni FCI:n tunnustamaan rekisteriin kuuluvia samanrotuisia vanhempia ja esivanhempia.

- Tavoitteena on, että saamme pidettyä roturisteytykset paremmin hallinnassa, sanoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Rodun kannan kannalta on hallitumpaa, jos vain osaa roturisteytyskoirista käytetään jalostukseen.

- Ei ole tarkoitus, että rotuun risteytettävän koirakannan osuus on liian suuri rodun koko kannasta. Tarpeen mukaan myös toisen ja kolmannen sukupolven risteytysjälkeläisten jalostuskäyttöä voidaan rajoittaa samasta syystä.

Roturisteytysten tulee olla hyvin harkittuja ja seurattuja

Risteytysohjelmat on tarkoitettu ensisijaisesti roduille, joissa ei ole tarpeeksi perinnöllistä vaihtelua tärkeiden, koiran hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien jalostamiseksi. Roturisteytysohjeistus antaa tukea roturisteytyksen suunnitteluun ja toteutukseen muiden muassa jalostukseen käytettävän toisen rodun ja yksilöiden valinnassa.

Kasvattajille roturisteytys merkitsee pitkää, hyvin suunnitelmallista sitoutumista rodun kehittämiseen useamman sukupolven ajan. Sekä kasvattajien että rotujärjestön on seurattava tiiviisti sitä, mitä hyviä ja huonoja ominaisuuksia roturisteytys mahdollisesti tuo rotuun.

Lupaa roturisteytykseen haetaan kirjallisesti Kennelliitolta. Kun tehdään useampia ensimmäisen sukupolven roturisteytyksiä, tekee rotuyhdistys roturisteytysohjelmasta projektisuunnitelman. Jos rotujärjestö on mukana projektissa, tarvitaan projektista järjestön yleiskokouksen päätös. Roturisteytyslupaan tarvitaan myös lausunto rodun kotimaasta.

Roturisteytysprojekteja on seurattava tarkasti. Kennelliitto suosittaa, että jälkeläisiä ja niiden vanhempia seurataan koko niiden elämän ajan. Ensimmäinen seurantaraportti toimitetaan Kennelliittoon risteytyspentueen täyttäessä kaksi vuotta. Kennelliitto kutsuu pennut jalostustarkastukseen niiden täytettyä viisi vuotta. Samalla kasvattaja tai rotuyhdistys raportoi pentujen terveydentilasta. Kuolinsyyt ja -päivämäärät tallennetaan Kennelliiton Jalostustietojärjestelmään.

Lisätiedot:

Jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Sainio
kirsi.sainio@helsinki.fi
puh. 044 218 4431

Lue lisää roturisteytyksistä täältä.