Eläinten hyvinvointilaki siirtyi eduskunnan käsittelyyn

Esitykseen eläinten hyvinvointilaista on viime talven lausuntokierroksen jälkeen tullut lukuisia muutoksia ja täsmennyksiä, mutta esityksessä on edelleen myös puutteita ja tulkinnanvaraisuuksia. Lisäksi 274-sivuinen lakiesitys sisältää kymmeniä varaumia asetukselle. Jalostusasetusehdotuksen valmistelu ollaan aloittamassa maa- ja metsätalousministeriössä.

Koirien hyvinvoinnin kannalta myönteistä on erityisesti se, että Suomen Kennelliiton esitys kaikkien koirien lakisääteisestä tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä otettiin lausuntokierroksella huomioon. Maa- ja metsätalousministeriö kertoi jo elokuussa, että asiasta on tarkoitus säätää erikseen eläinten tunnistamislainsäädännössä.

– On upeaa, että pitkäaikainen strateginen tavoitteemme on toteutumassa. Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lisäävät niin ihmisten kuin eläinten turvallisuutta, sillä ne auttavat pentutehtailun suitsimista, eläintenpitokiellon ja epäasiallisen koirakaupan valvontaa, tukevat tautitilanteiden selvittämistä ja ennaltaehkäisyä, helpottavat ongelmatapausten jäljittämistä sekä nopeuttavat löytökoirien palautumista omistajilleen, toteaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kennelliiton kommentit eläinten kohtelun yleisistä vaatimuksista on niin ikään huomioitu lakiesityksessä. Lausunnossamme kiitimme, että esityksessä tuodaan esille rauhallista ja lajinomaista käyttäytymistä hyödyntävää kohtelua. Ehdotuksemme saman soveltamisesta koiran koulutuksessa on otettu mukaan yksityiskohtaisiin perusteluihin. Esityksen mukaan eläimiä on kohdeltava kunnioittavasti ja niiden kovakourainen ja muu tarpeetonta kipua ja kärsimystä aiheuttava käsittely ja koulutus on kiellettyä.

Voimaantulo sidottu maakuntauudistukseen – siirtynyt vuoteen 2021

Eläinten hyvinvointilakiesitys on hyvin laaja kokonaisuus, johon kaikkien koiranomistajien ja erityisesti koiraharrastusyhdistysten toimijoiden on hyvä tutustua huolella.

Positiivisina muutoksina esitys esimerkiksi kieltäisi koirien piikkipannat ja -valjaat sekä sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät, sähköiskun antavat laitteet. Lisäksi kivunlievityksestä kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä esitetään pakollista.

Nisäkkäillä tulee esityksen mukaan olla pysyvässä pitopaikassaan jatkuvasti sulaa vettä saatavilla, kuten Kennelliittokin lausunnossaan esitti. Poikkeuksia tästä voidaan tehdä esimerkiksi poikkeuksellisen vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi.

Selvänä puutteena eläinten itseisarvoa ei edelleenkään olla kirjaamassa pykäliin, vaikkakin se on mainittu perusteluissa.  Myöskään Kennelliiton peräänkuuluttamaa eläinsuojeluasiavaltuutetun virkaa ei olla palauttamassa.

Eläinten hyvinvointilain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen. Uudistus siirtäisi vastuun muiden muassa löytöeläimistä, eläinsuojeluvalvonnasta ja eläinlääkäripalveluista aluehallintovirastoilta ja kunnilta maakunnille. Löytöeläinten säilytysaika on lyhenemässä 15 päivästä 10 päivään. Kennelliitto kantaa huolta myös siitä, että maakuntauudistuksen jälkeen Suomessa tulee olla kattava päivystyseläinlääkäriverkosto. Uusien työkalujen lisäksi eläinten hyvinvoinnin valvonnassa tulee olla riittävästi resursseja.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Suomen Kennelliitto jatkaa lakiin vaikuttamista tapaamalla kansanedustajia sekä yhteistyöllä muiden järjestöjen kanssa.

Lain vaikutuksista kasvatukseen ja koiraharrastuksiin voit lukea omilta sivuiltaan alla olevien linkkien kautta.