Eläinten hyvinvointilakiesityksen jalostusta ja kasvatusta koskevia säännöksiä on selkeytetty huomattavasti lakiluonnokseen verrattuna. Esityksessä määritellään ammattimaisena ja laajamittaisena pidettävän eläintenpidon kriteerit. Ammattimaisilla eläintenpitäjillä tulisi olla riittävä pätevyys ja koulutus tehtäviinsä. Näiden sisältöä voidaan täsmentää asetuksella.

Eläinjalostusta koskevan pykäläehdotuksen 25 mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Kennelliitto piti lausunnossaan näiden saamista lakiin tärkeänä. Samat tavoitteet ovat sisäänkirjoitettuina myös Kennelliiton kaikkien rotujen jalostusta ohjaavaan yleiseen jalostusstrategiaan. Samoin kuin Kennelliiton säännöissä ja ohjeissa on huomioitu, jalostukseen tulisi käyttää fyysisesti ja psyykkisesti terveitä eläimiä. Jalostusta koskevan asetusehdotuksen valmistelua ollaan jo aloittamassa maa- ja metsätalousministeriössä.

Suomen Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa todetaan, että sekä nartun että uroksen tulee olla halukas ja kykenevä luonnolliseen astutukseen eikä astutus saa tapahtua pakottamalla. Kennelliitto esitti lausunnossaan, että tämä tulisi lisätä myös lakiin. Lakiesityksen yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan pakkoastutuksen kiellosta voitaisiinkin säätää asetuksella.

Pykälän perusteluihin on lisätty Kennelliiton lausunnossa esitetty huomio siitä, että on tärkeää huolehtia myös eläinkannan riittävästä geneettisestä koosta sairauksien lisääntymisen ja elinvoiman heikkenemisen estämiseksi.

Hyvinvointihaitan periytymistä vältettävä

Pykäläehdotuksen perusteluiden mukaan hyvinvointihaittaa aiheuttavia ääripiirteitä omaavia eläimiä ei tulisi käyttää jalostukseen, ellei voida varmistaa, että ominaisuudet eivät periydy jälkeläisille. Kennelliiton ehdotuksen mukaisesti lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa hyvinvointihaittaa voitaisiin pitää todennäköisenä, jos jalostusyhdistelmän käyttö olemassa olevan tiedon perusteella sisältäisi keskimääräistä suuremman riskin periyttää jälkeläisilleen pykälässä tarkoitettuja sairauksia tai muita ominaisuuksia.

– Ääripiirteet eivät ole toivottavia missään rodussa. Vastuullisen, Kennelliiton ohjeita ja sääntöjä noudattavan kasvatuksen tavoitteena on terve ja hyvinvoiva, luonteeltaan ja käyttäytymiseltään tasapainoinen koira, toteaa Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja Tuula Laitinen.

Kennelliiton toiminnasta poiketen eläinjalostuksella tarkoitetaan laissa myös sellaista kasvatusta, jolla ei ole tavoitteita ja se kattaa myös monirotuiset. Järjestäytymättömän koirankasvatuksen ja pentutehtailun suitsimisen kannalta on kiitettävää, että laissa ehdotetaan säädettäväksi omistajan ja pitäjän velvollisuudesta estää eläinten hallitsematon lisääntyminen.

Määritelmä ammattimaiselle ja laajamittaiselle eläintenpidolle

Lakiesityksen liitteessä kaksi määritellään, milloin koiranpidon voidaan katsoa olevan ammattimaista tai muutoin laajamittaista. Suomen Kennelliiton lausunnossa esitetty huoli liian tiukasta rajauksesta on otettu huomioon, sillä määritelmää on lavennettu ja täsmennetty.

Alun perin lakiluonnoksessa esitettiin, että yli 10 koiraa vuodessa myyvä kasvattaja olisi katsottu ammattimaiseksi, jolloin yhdenkin pentueen kasvattajaa olisi säännelty tarkemmin ilman hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa asiaan.

Viime viikolla julkaistun lakiesityksen mukaan eläintenpito on ammattimaista tai muutoin laajamittaista, jos

  • myy koiria vähintään neljästä itse kasvatetusta pentueesta vuodessa
  • myy tai välittää vähintään 10 muuta kuin itse kasvattamaansa koiraa vuodessa
  • pitää vähintään 10 yli vuoden ikäistä koiraa
  • ottaa koiria hoitoon, säilytykseen tai koulutukseen, jos samanaikaisesti tai säännöllisesti pidetään vähintään kuutta koiraa
  • jos samanaikaisesti ja säännöllisesti pitää vähintään kuutta eläintä ja vuokraa, kouluttaa, valmentaa, ottaa säilytettäväksi tai hoidettavaksi hevoseläimiä
  • muu vastaava ammattimainen tai laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pito.

Ammattimaisella tai muutoin laajamittaisesti seura- ja harrastuseläimiä pitävällä tulee myös olla soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Päävastuussa olevan eläintenpitäjän eli esimerkiksi kasvattajan tai koirahoitolan pitäjän on myös huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia ja hänen tulee varautua esimerkiksi tulipaloihin ja häiriötilanteisiin. Kaikista näistä voidaan esityksen mukaan säätää tarkemmin asetuksella.

Eläinten hyvinvointilaista yleisemmin ja lakiesityksen vaikutuksista kokeisiin, kilpailuihin ja näyttelyihin voit lukea alta avautuvien linkkien kautta.

Lisätietoja:

Tuula Laitinen
Hallituksen varapuheenjohtaja, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja
tuula.laitinen@pohjois-savonkennelpiiri.fi
050 430 3229

Voit olla kiinnostunut myös näistä

Labradorinnoutajanpentu omistajan kanssa
Eläinten hyvinvointilaki siirtyi eduskunnan käsittelyyn Lue lisää
suomenpystykorvanpentu
Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tukisivat eläinten hyvinvointilain tavoitteita – Kennelliitto antoi lausunnon Lue lisää
Cavalier king charlesinspanieli esteellä
Eläinten hyvinvointilakiesitys lisäisi kokeiden, kilpailujen ja näyttelyiden sääntelyä Lue lisää