Eläinten hyvinvointilakiesitys lisäisi kokeiden, kilpailujen ja näyttelyiden sääntelyä

Eläinnäyttelyksi katsotaan lakiesityksessä paitsi suoraan koiranäyttelyt, myös eläinmessut ja muiden tapahtumien yhteydessä järjestettävät näytökset ja esitykset. Eläinkilpailulla puolestaan tarkoitetaan tilaisuutta, joka järjestetään eläinten tai ihmisten asettamiseksi paremmuusjärjestykseen suorituksen perusteella.

Kilpailutarkoitus ei ole olennaista, vaan lain silmissä eläinkilpailusta olisi kyse myös silloin, kun arvioidaan eläimen ominaisuuksia esimerkiksi jalostuskäyttöä ajatellen. Myöskään osallistujien määrällä ei ole merkitystä. Harjoitukset on kuitenkin luettu kilpailun määritelmän ulkopuolelle silloinkin, kun suoritusta mitataan.

Eläinkilpailut ja -näyttelyt eivät saa tarpeettomasti vaarantaa eläinten hyvinvointia. Tavanomaisen tai hyväksyttävän riskin sisältäviä kilpailuja ja näyttelyitä säännöksen ei kuitenkaan olisi tarkoitus estää. Kennelliiton sääntöjen ja ohjeiden tavoin kiellettyä olisi myös yrittää keinotekoisesti vaikuttaa eläimen suoriutumiseen käyttäytymiseen tai muuttaa sen ulkonäköä esimerkiksi värjäämällä.

– Tätä kiitimme lausunnossamme, mutta olisimme sen toivoneet kattavan myös kaikki muut kemikaalit, joilla tavoitellaan ulkomuodon muuttamista hoitavan tai terveydellisen vaikutuksen sijaan, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen huomauttaa.

Laissa korostetaan eläinkilpailujen ja näyttelyiden järjestäjän vastuuta ja osaamista säätämällä erikseen järjestäjän pätevyydestä. Järjestäjä on se taho, jolla on mahdollisuus vaikuttaa kilpailupaikan ja -radan turvallisuuteen. Järjestäjä voi olla sekä yksityinen henkilö että yhdistys ja hänellä tulisi olla eläinten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta riittävät tiedot ja taidot.

Järjestäjän tulee myös tuntea riskit, joita kilpailu tai näyttely voi eläimille aiheuttaa. Järjestäjän vastuu ei kuitenkaan poista eläimen omistajan, haltijan tai kilpailuttajan tai näyttelyttäjän vastuuta eläinten hyvinvoinnista. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota mahdollisen kohde-eläimen hyvinvointiin. Asetuksella voidaan tarkentaa kilpailun järjestäjän pätevyyttä.

Suomen Kennelliitto toi lausunnossaan esille, että jokaisessa kokeessa ja kilpailuissa on vastuuhenkilönä paikalla ylituomari, joka on suorittanut hyväksytysti sekä Suomen Kennelliiton että koemuodoittain rotujärjestöjen tuomarikoulutusohjelmat. Ylituomarin lisäksi kokeissa ja kilpailuissa yksi kokeesta vastaava koetoimitsija sekä muita Kennelliiton pätevöimiä toimitsijoita, jotka ovat kaikki koulutettuja tehtäväänsä.

Osasta kilpailuista tehtävä ilmoitus maakunnalle ja raportoitava niistä

Koiraharrastuksen kannalta uutta on myös se, että osasta eläinkilpailutoiminnasta tulisi tehdä etukäteen ilmoitus viranomaisille ja kilpailusta tulisi pitää kirjaa. Samoin kuin Suomen Kennelliiton hallinnoimissa kokeissa ja kilpailuissa, myös viranomaiselle tehtävää raporttia tulisi säilyttää vähintään vuoden. Ilmoitusvelvollisuus koskisi toimintaa, jonka piirissä järjestetään yksikin kilpailu, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle taikka kärsimykselle.

Rasituksella viitataan sekä henkiseen että fyysiseen rasittumiseen. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa kohtuuttomaksi rasitukseksi katsotaan esimerkiksi valjakkoajon kaltainen pitkäkestoinen fyysinen suoritus, äärimmäistä ponnistusta vaativa suoritus kuten taakanveto, esimerkiksi vinttikoirien ratajuoksukilpailu tai teknisesti vaativa suoritus vaikkapa esteitä sisältävällä agilityradalla.

Perusteluiden mukaan esteitä lukuun ottamatta tasaisella ja pitävällä alustalla pidettävä agility-kilpailu voidaan rakentaa vaatimustasoltaan hyvin erilaiseksi, mikä voitaisiin ottaa huomioon arvioitaessa, kuuluuko kilpailun järjestäminen ilmoitusvelvollisuuden piiriin vai ei. Ilmoitusvelvollisuutta perustellaan sillä, että sen avulla viraonmaisella on kuva järjestettävistä kilpailuista. Kirjaamisvelvollisuuden katsotaan tukevan valvontaa.

Suomen Kennelliiton lausunnossa todettiin, että eläinkilpailuiden ja -näyttelyiden järjestämistä koskevan sääntelyn tulee varmistaa kilpailuiden järjestäminen eläinten hyvinvoinnin turvaavalla tavalla. Samalla sääntelyn tulee kuitenkin olla selkeää, täsmällistä ja oikein mitoitettua niin, että vastuullisilla toimijoilla on mahdollisuus järjestää näitä. Rodunomaisessa käytössä koira kykenee itse säätelemään rasitustaan. Lisäksi Kennelliiton hallinnoimissa kokeissa ja kilpailuissa koiran ja mahdollisen kohde-eläimen liiallinen rasittuminen pyritään ehkäisemään ennalta.

– Nähdäksemme laki jättää liikaa tulkinnanvaraa siihen, mikä katsotaan ilmoituksenvaraiseksi ja mikä ei. Tämä on erityisen ongelmallista siksi, että ehdotuksen mukaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnista voidaan tuomita eläinsuojelurikkomuksesta sakkoihin, Lehkonen kritisoi.

Lisäbyrokratia ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa

Lakiesityksen mukaan järjestäjä voisi tehdä ilmoituksen itse tai sen voi tehdä yhdistys, kuten lajiliitto, johon järjestäjä kuuluu. Ilmoitus voitaisiin tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Jos toistaiseksi voimassaolevan toiminnan järjestäminen lopetetaan tai se muuttuu olennaisesti, myös siitä tulee tehdä viipymättä ilmoitus viranomaisille.

Ilmoitus tulisi tehdä toiminnasta ylipäätään, ei yksittäisistä kisoista. Ilmoitus tulisi kuitenkin tehdä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan alkamista sille maakunnalle, jonka alueella kilpailuja järjestetään. Ilmoitusvelvollisuus täyttyy myös silloin, vaikka koiraan ei kohdistuisi riskiä rasittumisesta, mutta kohde-eläimestä kyllä.

Ilmoituksen tulisi esityksen mukaan sisältää

• tiedot järjestäjästä
• toiminnan aloittamisajankohdasta
• toiminnan maantieteellisestä sijoittumisesta
• selvitys siitä, millaisia eläinkilpailuja ilmoitus koskee
• mille eläinläjille järjestetään
• arvio vuosittain järjestettävien kilpailujen lukumäärästä
• selvitys järjestäjän pätevyydestä sekä
• kilpailueläinlääkärin nimeämisen.

Asetuksella voidaan tarkentaa ilmoituksen sisältöä ja siihen liitettäviä selvityksiä.

Eläinten hyvinvointilakiesityksen mukaan eläinten tulisi voida toteuttaa lajityypillisiä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Harrastukset, kuten erilaiset kokeet ja kilpailut, mahdollistavat koirille rodunomaisten tarpeiden toteuttamisen ja siten ne edistävät koirien hyvinvointia. Lakiesityksen perusteluissa tunnistetaankin, että eläinten kilpailuttamisella ja näyttelyttämisellä voi olla harrastusmuotona monenlaisia positiivisia vaikutuksia niin eläimille kuin ihmisille.

– Hienoa, että koiraharrastusten merkitys sekä koiran että ihmisen hyvinvoinnille on tunnistettu. Kuitenkin kilpailuja koskevat esitykset ovat sellaisia, että niiden läpimeno hankaloittaisi mahdollisuuksia järjestää tilaisuuksia, joissa koirat voivat toteuttaa lajin- ja rodunomaisia olennaisia tarpeitaan. Usein pienillä resursseilla vapaaehtoisvoimin järjestettävien tapahtumien byrokratiasta ollaan tulkinnanvaraisuuden lisäksi tekemässä hyvin monimutkaista, kommentoi Suomen Kennelliiton hallituksen ja koe- ja kilpailutoimikunnan jäsen Esa Kukkonen.

Ilmoituksenvaraisissa eläinkilpailuissa oltava paikalla eläinlääkäri

Jo nykyisen eläinsuojelulain 16 §:n nojalla kilpailujen järjestäjän on omalla kustannuksellaan kutsuttava eläinlääkäri valvomaan kilpailutilaisuutta, jos eläin voi kilpailuissa joutua alttiiksi kivulle, tuskalle tai kohtuuttomalle rasitukselle.

Uuden lakiesityksen mukaan kilpailussa läsnä oleva eläinlääkäri tulisi nimetä ilmoituksenvaraisiksi määriteltäviin kilpailuihin, joissa eläin voisi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle tai kärsimykselle. Kilpailuissa oleva eläinlääkäri voisi olla myös eläinlääketieteen opiskelija, jos hän toimii nimetyn kilpailueläinlääkärin sijaisena. Kilpailueläinlääkärin nimeäminen on kilpailujen järjestämisen edellytys.

Jos kilpailupaikalla ei lakiesityksen vaatimuksesta huolimatta olisi saatavissa ensiapua, eläinlääkäri antaisi sitä ja sen kuluista vastaisi kilpailija. Eläinlääkärille määritetyt tehtävät muuttuisivat esityksen mukaan nykyisestä eläinsuojelulain valvonnasta kilpailun järjestäjän avustamiseen sen varmistamisessa, ettei eläinten hyvinvointi vaarannu. Neuvomisen lisäksi eläinlääkärin tulisi ilmoittaa havaitsemansa epäkohdat järjestäjälle ja tämän tulisi toimia sen mukaan. Eläinlääkäri voisi myös kieltää eläimen käyttämisen kilpailuissa. Samansuuntainen linjaus on suurimmissa näyttelyissä käytössä. Eläinlääkärit esimerkiksi tarkistavat, että rokotukset ovat voimassa ja tarkistavat tarvittaessa koirien kunnon.

– Kennelliiton alaisissa suurimmissa kokeissa ja kilpailuissa eläinlääkäri on aina läsnä. Pienemmissä tapahtumissa tulisi riittää, että eläinlääkäri on puhelinyhteyden päässä, sillä koiran ja kohde-eläimen liiallinen rasittuminen saati vahingoittuminen pyritään sääntöjemme ja ohjeidemme nojalla ehkäisemään ennalta. Eläinlääkäreiden saatavuudessa kilpailuihin voi olla vaikeuksia. Olisi kohtuutonta vaatia perumaan kisat lyhyellä varoitusajalla, jos eläinlääkäriä ei saadakaan paikalle, Kukkonen sanoo.

Suomen Kennelliitto jatkaa lakiin vaikuttamista tapaamalla kansanedustajia sekä yhteistyöllä muiden järjestöjen kanssa. Kannustamme jäsenyhdistyksiämme olemaan lain epäkohdista myös suoraan yhteydessä kansanedustajiin ja viestimään niistä. Samalla saamme yhdessä nostettua esille koiraharrastuksen hyvää tekeviä vaikutuksia sekä koirille että ihmisille.

Eläinten hyvinvointilaista ja sen vaikutuksista koiran kasvatukseen ja jalostukseen voit lukea alla olevien linkkien kautta.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
050 329 2188

Esa Kukkonen
Hallituksen ja koe- ja kilpailutoimikunnan jäsen, Suomen Kennelliitto
eok@esakukkonen.fi
044 364 2271