Kennelliitto antoi eduskunnan ympäristövaliokunnalle lausunnon

– Koirien määrän lisääntyessä ja kaupungistumisen edetessä on tärkeää, että kaavoitus ja muut elinympäristöön liittyvät ratkaisut tukevat koirien ja heidän omistajiensa sekä muiden ihmisten, eläinten ja muun ympäristön sopusointuista yhteiseloa. On huolehdittava siitä, että myös tiheästi asutuilla alueilla on riittävästi ulkoiluun sopivia viher- ja virkistysalueita, koira-aitauksia sekä -puistoja, Kennelliitto painotti lausunnossaan.

Lausunnossa tuotiin esille, että erilaiset koiraharrastukset tukevat koiran yhteiskuntakelpoisuutta ja edistävät koiranomistajan vastuuta eläimen hyvinvoinnista. Jokaisessa kunnassa tulisikin olla myös sisäkäyttöisiä koiraharrastustiloja.

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle viime marraskuussa annetun lausunnon tavoin Kennelliitto toi myös ympäristövaliokunnalle esille, että lakiesitys lisäisi joidenkin koiraharrastusten järjestämisvelvoitteita hyvin raskaalla tavalla.

Koska lakiesityksessä mainituissa koiraharrastusmuodoissa koiran ja mahdollisen kohde-eläimen liiallinen rasittuminen pyritään Kennelliiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa ehkäisemään ennalta ja loukkaantumisia tapahtuu erittäin vähän, Kennelliiton mukaan kilpailueläinlääkärin tavoitettavuus olisi läsnäoloa kustannustehokkaampi tapa vahvistaa järjestäjien vastuuta eläinten hyvinvoinnista.

Virallinen tunnistusmerkintä ja omistajarekisteri tärkeitä myös koirahyökkäysten ennaltaehkäisylle

Kennelliitto toisti lausunnossaan näkemyksensä siitä, että lakiesitykseen kirjattu velvoite kaikkien koirien tunnistusmerkintään ja rekisteröintiin on tärkeä toteuttaa pian.

– Koirien ja omistajien yksilöllinen tunnistaminen ovat vastuuttoman koiranhankinnan ja -pidon sekä koirahyökkäysten ennaltaehkäisyn perusedellytyksiä, lausunnossa muistutetaan.

Lausunnossa tuotiin esille Kennelliiton huoli koirahyökkäysten määrän lisääntymisestä ja vastuuttoman koiranpidon yleistymisestä.

– Kennelliitto ja sen jäsenyhdistykset valistavat, kouluttavat ja neuvovat jäseniään muiden muassa koirakurista ja koiranomistajan vastuista. Kaikki koiranomistajat eivät kuitenkaan ole toimintamme piirissä tai piittaa velvoitteista. Onkin olennaista, että valvoville viranomaisille mahdollistetaan riittävät resurssit puuttua epäkohtiin ja lainsäädäntö tukee vastuullista koiranpitoa.

Rotukieltoja liitto ei kannata. Jos koiranpitoa halutaan säädellä tarkemmin, Kennelliitto on tuonut esille halunsa olla valmistelussa mukana asiantuntijana.

Lakiesitys huomioi koiran vain yhtenä lajina

Eläinten hyvinvointilain esitys sisältää runsaasti varaumia valtioneuvoston asetuksille, jolloin varsinaista lakia täydennettäisiin alemman asteisella tarkemmalla sääntelyllä. Jalostusta koskevan asetuksen valmistelu on jo aloitettu maa- ja metsätalousministeriössä. Lisäksi muiden muassa ammattimaista eläintenpitoa ja eläinten pitopaikkaa koskevista vaatimuksista voidaan säätää asetuksella.

– Nykyisen eläinsuojelulain tavoin esitys tunnistaa koiran kuitenkin vain yhtenä lajina, vaikka koiran olennaiset käyttäytymistarpeet, vaadittava hoito sekä pito-olosuhteet vaihtelevat roduittain, lausunnossa huomautetaan.

Kennelliitto pitikin lausunnossaan tärkeänä, että liitto on mukana muiden muassa pitopaikkaa ja ammattimaista tai muutoin laajamittaista eläinten pitoa koskevien asetusten valmistelussa.  

Ympäristövaliokunta on tänään lopettanut asiantuntijakuulemiset eläinten hyvinvointilain esityksestä. Ympäristövaliokunnan lisäksi perustuslakivaliokunta antaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle lausuntonsa lakiesityksestä.  Maa- ja metsätalousvaliokunta puolestaan valmistelee mietinnön, jonka pohjalta eduskunta äänestää laista. Nykyisen eläinsuojelulain korvaavan lain on tarkoitus tulla voimaan maakuntauudistuksen kanssa vuonna 2021.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
050 329 2188

Markku Mähönen
toiminnanjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
markku.mahonen@kennelliitto.fi
09 887 300