Kennelliitto kävi maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuultavana

– Yleisellä tasolla eläinten hyvinvointilain asetuksineen tulee turvata koko maanlaajuisesti kohtuuhintaiset eläinlääkäripalvelut myös virka-ajan ulkopuolella ja parantaa valvonnan edellytyksiä. Viranomaisille on taattava riittävät resurssit, sillä tällä hetkellä viranomaisten edellytykset puuttua koirien huonoon kohteluun ja valvoa eläintenpitokieltoa eivät nähdäksemme kylliksi toteudu, lausunnossa todetaan.

Kennelliitto esitti myös eläinsuojeluasiavaltuutetun viran palauttamista ja toi esille kennelneuvojien antamaa tukea kasvatustyölle.

Lakisääteinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tärkeä täydennys

Todella kiitettävä parannus esitykseen on lausuntokierroksen jälkeen lisätty maininta siitä, että koirien  lakisääteisestä tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä  on tarkoitus säätää erikseen eläinten tunnistamislainsäädännössä.

– Tämä on olennaista toteuttaa viivytyksettä, sillä tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistävät laaja-alaisesti eläinten hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta, Kennelliito lausui.

Koiran ja omistajan yksilöllinen tunnistaminen ovat vastuuttoman koiranhankinnan ja -pidon sekä koirahyökkäysten ennaltaehkäisyn perusedellytyksiä. Ne antavat valvonnalle parempia tehokkaampia työkaluja puuttua koirien huonoon kohteluun, pentutehtailuun ja laittomaan koirakauppaan sekä nopeuttavat löytökoirien palautumista kotiin.

Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen kertoi valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, että Tilastokeskuksen arvioimista Suomen 700 000 koirasta noin 530 000 on jo Kennelliiton rekisterissä. Kennelliiton omistajarekisteriin voi jo nyt rekisteröidä myös monirotuisen ja tuontikoiran. Liitolla on valmius kerätä muidenkin koirien tunnistus- ja omistajatiedot.

Kilpailujen järjestämisbyrokratiaa on kevennettävä ja selvennettävä

Kennelliitto kiitti lain tavoitteita, joiden mukaan eläimiä tulee kohdella kunnioittavasti ja ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Lausunnossa korostettiin, että koiraharrastukset mahdollistavat näiden tarpeiden toteuttamisen.

Onkin lain tavoitteiden kannalta ristiriitaista, että lakiesitys hankaloittaisi etenkin pienten kokeiden ja kilpailuiden järjestämistä. Tulkinnanvaraiseksi jäävien kriteerien nojalla osasta kilpailuista tulisi tehdä etukäteen ilmoitus viranomaisille, näiden tilaisuuksien järjestäjille tulisi lisää velvoitteita ja kilpailuissa tulisi olla aina läsnä erikseen nimettävä kilpailueläinlääkäri.

Kennelliitto toi lausunnossaan painokkaasti esille, että liiton alaisissa kisoissa koirien ja kohde-eläinten liiallisen rasittumisen ehkäisystä huolehditaan monin tavoin ennalta ja loukkaantumisia tapahtuu erittäin vähän. Esimerkiksi vinttikoirakokeissa eläinlääkärin kisoissa kirjaamia loukkaantumisia oli viime vuonna prosentti suoritusmääristä.

– Kilpailueläinlääkärin tavoitettavuus läsnäolon sijaan vahvistaisi tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla kilpailujen järjestäjien vastuuta ja omavalvontaa eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa, Kennelliitto esitti valiokunnalle.

Jalostusta ja ammattimaista kasvatusta täydennetään asetuksella

Jalostusta koskeva pykälä ja sen perustelut ovat Kennelliiton linjauksia, sääntöjä ja ohjeita noudattaville koirankasvattajille hyvin tuttuja. Kennelliitto piti keskeisenä, että kaikkia rotuja koskevan yleisen jalostusstrategian tavoitteiden mukainen kirjaus elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen saadaan lakiin.

– Sairauksien ennaltaehkäisyn ja lajien elinvoiman heikkenemisen estämisen kannalta on lisäksi erittäin tärkeää, että kielletyn jalostuksen selvän määrittelyn lisäksi lainsäädäntö mahdollistaa riittävän perinnöllisen monimuotoisuuden turvaamisen, lausunnossa huomautetaan.

Lisäksi liitto toi esille, että lainsäädännössä on tunnistettava ominaisuuksien erilaisten periytymismuotojen vaikuttavan siihen, missä määrin periytymistä voidaan ennakoida. Jalostuksesta on tarkoitus säätää tarkemmin asetuksella.

Pentutehtailun suitsimisen ja järjestäytymättömän koirankasvatuksen valvonnan kannalta on hyvä, että laissa ehdotetaan säädettäväksi omistajan ja eläintenpitäjän velvollisuudesta estää eläinten hallitsematon lisääntyminen. Näidenkin valvonta kuitenkin edellyttää lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä.

Kennelliitto piti hyvänä, että ammattimainen ja laajamittainen eläintenpito on esityksessä määritelty riittävän tarkasti. Koulutus- ja pätevyysvaatimuksien täsmentäminen on toivottavaa, sillä nyt ne jäävät avoimeksi.

Eläinsuojelulain korvaavan eläinten hyvinvointilain esitystä ja siihen liittyviä lakeja käsitellään myös ympäristö- ja perustuslakivaliokunnissa, jotka antavat maa- ja metsätalousvaliokunnalle lausunnon. Maa- ja metsätalousvaliokunta valmistelee eläinten hyvinvointilain esityksestä mietinnön, jonka pohjalta eduskunta päättää lain sisällöstä. Eläinten hyvinvointilain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen, joten sen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.

Kennelliiton asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle eläinten hyvinvointilain esityksestä 7.11.2018

Lisätietoja

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
050 329 2188

Markku Mähönen
toiminnanjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
markku.mahonen@kennelliitto.fi
09 887 300