Palkittujen rotujärjestölehtien salaisuus on hyvä tiimi ja talkoohenki

Toiseksi tuli Suomen harmaahirvikoirajärjestön Hirvikoira-lehti ja kolmanneksi Suomen sileäkarvaisten noutajien Flattiviesti. Lehdet esitteli valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen ja palkinnot lehdille jakoi Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola. Kennelliitolla on 95 rotujärjestöä ja rotujärjestön oma lehti on tärkeä palvelu jäsenille.

Terrilifen taittaja ja toimittaja Päivi Vallittu on silminnähden yllättynyt lehden valinnasta rotukoiralehtien parhaaksi. Vallittu toteaa, ettei hän osannut odottaa sitä.

- Oli yllättävää, koska olen nähnyt monia rotujärjestölehtiä, joissa on myös hyviä kuvia ja hirveästi asiaa.

Terrilife on harvinaisuus rotulehtien joukossa, sillä se on vuosikymmenien myötä muodostunut kaikkien terrierien yhteiseksi lehdeksi ja toiminut yhdyssiteenä, vaikka eri terrieriroduillakin on omat lehtensä. Se jaetaan 2000 kotiin. Lehti sai raadilta kiitosta värikkyydestä ja huolellisesta jäljestä.

- Se ansaitsee palkintonsa eräänlaisena rotulehtien elämänuran palkintona, raadin perusteluissa luki.

Vallittu on erityisesti kiinnittänyt huomiota taittoon ja hyvälaatuisiin kuviin, mikä näkyy lopputuloksessa.

Palkinto elämäntyöstä toimituksessa

Toiseksi tulleen Hirvikoira-lehden pitkäaikainen toimittaja Jaakko Ilvonen on tehnyt lehteä useampaan otteeseen.

- Kun kuulin tästä, niin sanoin, että tuntuu, että palkinto tuli elämäntyöstä.

Kolmanneksi tullut Flattiviesti taas teki suuren lehtiuudistuksen 1,5 vuotta sitten, jossa vuodesta 1982 ilmestynyt lehti pistettiin kokonaan uuteen uskoon niin kuvien, juttujen kuin lehden rakenteen osalta. Flattiviesti selvitti ennen uudistusta jäsenkyselyllä, mitä jäsenet lehdeltä toivovat. Selvisi, että monet kaipaavat juttuja tavalliselle koiranomistajalle, jotka eivät erityisemmin harrasta.

Lehtiuudistuksessa painotettiinkin sitä, että jokaisesta lehdestä pitää löytyä jotain luettavaa jokaiselle. Lehti saikin valintaperusteissa kiitosta siitä, että siinä on paljon juttuja, jotka sopisivat liki minkä tahansa rodun omistajan luettavaksi. Lehden päätoimittaja Mari Mamia näkee palkinnon tunnustuksena onnistuneesta uudistuksesta.

- Oli upea huomata, että teimme oikean päätöksen ja lähdimme oikeaan suuntaan, Mamia toteaa.

Aktiiviset harrastajat lehtien elinehto

Kaikki lehdet painottavat lehden teossa talkoohenkeä ja vapaaehtoisten suurta merkitystä. Noin 900 kotiin jaettava Flattiviesti tehdään ammattimaisin vapaaehtoisvoimin. Mamia kiittelee lehden taittajaa ja aktiivisia harrastajia, jotka kirjoittavat lehteen juttuja.

- Lehden teko vaatii sen, että siinä on hyvä ryhmä. Yksin en saisi sitä ikinä tehtyä. Minulle taittaja on lehden henki ja elämä ja se, että hän on rodun harrastaja helpottaa asiaa paljon.

Terrilife peräänkuuluttaa myös vapaaehtoisten merkitystä.  Palstat lehteen tulevat rotukerhoilta. Lehti tarvitsee jatkuvasti uusia avustajia ja ottaisi lämmöllä vastaan juttuja.

- Talkoohenki on tosi tärkeää, Mamia toteaa.

Flattiviestin Mamia on saanut viestejä, joissa toivotaan, että lehden voisi ostaa kotiin vaikka omaa sileäkarvaista noutajaa ei olisikaan. Se on tekijälle paras palkinto.

Hirvikoira-lehden Ilvonen kertoo myös saavansa säännöllisesti viestejä siitä, että lehteä on tilattu vuosia vaikka hirvimiestä tai koiraa ei talossa olisikaan.

Hirvikoira-lehti on tässä joukossa omaa luokkaansa, sillä 7500 jäsenelle lähtevä lehti painetaan ja taitetaan Punamustan painotalossa Joensuussa. Töissä on päätoimittaja, oma toimittaja, ja parhaimmillaan lehdellä on ollut myös aluetoimittajia ympäri Suomen.

Tällä hetkellä Ilvonen toimii tukena ja tuutorina hiljattain aloittaneelle uudelle toimittajalle Heli Kantolalle. Ilvonen näkee uuden veren tuovan lehden tekoon raikkautta ja uusia ajatuksia.

- Uusi toimittaja on hyppäys sukupolvesta toiseen.

Lehti on jäsenille merkittävä palvelu ja moni arvostaa nimenomaan paperista kotiin kannettua lehteä.

- On paljon sellaisia, jotka elävät ajassa mukana lehden kautta.