Koiran tunteiden tunnistaminen on taitolaji

Eläinten tunteiden tutkimus on kasvava tieteenala. Se on avannut kiehtovia näkymiä siihen, mitä tuttujenkin eläinten mielessä liikkuu.

Tutkimus on vahvistanut sen, mitä moni eläinten omistaja on aina tiennyt: eläinten tunteet ovat aitoja ja voimakkaita. Perustunteet kuten ilo, kiintymys tai pelko ovat niille yhtä suuria kokemuksia kuin ihmisellekin. Oli eläin sitten koira, sika tai undulaatti, perustunteet täyttävät voimallisina sen tietoisen mielen.

Siinä missä perustunteet ovat samankaltaisia, eläinten ajattelu on puolestaan hyvin erilaista kuin meidän. Päättelykyky rajoittuu yksinkertaisiin asioihin tässä ja nyt. Esimerkiksi koirat ovat kyllä taitavia muokkaamaan käyttäytymistään ihmisten arjen kummallisuuksien mukaisiksi. Ne eivät silti yleensä ymmärrä, mihin me ihmiset tekemisillämme tähtäämme. Koirat vain oppivat, että tässä tilanteessa on tapana tehdä näin. Eläimet eivät myöskään osaa juonitella tai kostaa. ”Hankala” käyttäytyminen kumpuaa tyypillisesti siitä, että eläimellä on paha olla ja se koettaa lievittää omaa oloaan.

Hännänheilutuksen ja läähätyksen monet merkitykset

Yksi ikkuna tunteisiin on elekieli. Kokeneelle koiraihmiselle on tuttua, että esimerkiksi hännän heilutus ei aina tarkoita iloa. Hermostuneen koiran häntä vipattaa nopeasti matalalla. Aggressiivinen olo taas saa hännän heilumaan hitaasti korkealla.

Ruumiinkielen rikkaudesta kertoo sekin, että uusia vivahteita löytyy tutkimuksissa edelleen. Oletko huomannut, että toiveikkaan koiran häntä heiluu enimmäkseen koiran selkälinjan oikealla puolella ja huolestuneen koiran häntä vastaavasti enemmän vasemmalla puolella? Vasemmalla ja oikealla tarkoitetaan tässä koiran omasta näkökulmasta katsottuna, ei koiran edessä seisovan ihmisen.

Toinen tutkimus kartoitti ilmeitä tilanteessa, jossa koira joutuu odottamaan esimerkiksi koulutustilanteen aikana. Suun avautuminen osoittautui hyväksi mielialamittariksi. Niin kauan kuin koira tuntee olonsa levollisen kiinnostuneeksi ja jaksaa hyvin odottaa, suu pysyy kiinni. Jos koira alkaa tuntea olonsa vähän turhautuneeksi, sen suu aukeaa.

Astetta voimakkaampi viesti on läähättäminen. Se kertoo yleensä, että koiralla on jokin ongelma: on liian kuuma, pelottaa tai tilanne tuntuu stressaavalta. Läähätykseen liittyvän pahan olon tunnistaa tutkimusten mukaan myös suupielen muodosta. Pyöreä ja pitkälle taakse vetäytynyt suupieli kertoo huonosta olosta.

Leikki-ilmeessä suupieli on muodoltaan terävämpi, minkä takia koira näyttää hymyilevän. Leikki-ilme onkin yksi harvoista poikkeuksista siihen yleissääntöön, että olonsa hyväksi kokevalla koiralla on suu kiinni.

Kulttuurissamme on totuttu pitämään söpöinä sellaisia kuvia, joissa koiralla on suu auki ja kieli pitkällä.  Ilmeisesti monia hämää se, että nauravalla ihmisellä on suu auki ja kieli voi näkyä. Koiran stressi- tai kipuläähätystä saatetaan kuvitella koiran normaaliksi käyttäytymiseksi tai kyseisen yksilön hassuksi luonteenpiirteeksi.

Vastaavia tulkintavirheitä syntyy helposti muidenkin eläinten kanssa. Kun kissaa pelottaa, sen silmät avautuvat pyöreiksi. Monien ihmisten silmissä tällaiset kissakuvat näyttävät söpöiltä, luultavasti siksi, että vauvojen silmät ovat pyöreämmät kuin aikuisten.

Mistä tunnistan koiran kiputilat?

Jos eläinten tunteiden havaitseminen on taitolaji, niin varsinainen kuninkuuslaji on pitkään jatkuneen kiputilan havaitseminen. Koiran liikkuminen saattaa muuttua vähitellen jäykemmäksi, mitä on helppo luulla vanhuuden oireeksi. Tai tuijottava katse ja kipuilmeelle tyypillinen otsan pystysuuntainen ryppy kehittyvät niin hitaasti, että omistaja tottuu ajattelemaan, että hänen koiransa vain on sen näköinen. Usein vasta ystävällisen ulkopuolisen ihmisen kommentti saa omistajan huomaamaan, että lemmikki tarvitsee eläinlääkärin apua.

Vain yksi asia tuottaa eläimille vielä enemmän kärsimystä kuin pitkäkestoinen kipu. Se on voimakas ja toistuva pelko. Puhumattakaan pelosta, jonka aikana tuntuu myös kipua. Koiramaailmassa ääriesimerkki tästä ovat väkivaltaiset koulutusmenetelmät. Suomessa ne ovat onneksi käyneet harvinaisiksi. Silloin kun niitä vielä esiintyy, niihin on puututtava heti ja kaikilla lain tarjoamilla keinoilla, jotta saadaan varmistettua, ettei kukaan asianosainen pysty jatkamaan koirien pahoinpitelyä.

Olimme sitten yksittäisiä koiraihmisiä tai yhteiskunnallisesti vaikuttavia tahoja, kaikkien valintojen tekijänä on viime kädessä ihminen. Millä keinoin me siis voisimme kehittyä yhä paremmiksi ottamaan huomioon koirien ja muiden eläinten tunteet ja toimimaan tietojemme mukaisesti?

Kun ymmärrämme toisen kärsivän, meille tulee paha olo. Tekee mieli kääntyä pois ja toivoa, että joku muu tekisi jotain. Kärsivä eläin kuitenkin tarvitsee apua heti. Omien ahdistavienkin tunteiden hyväksyminen ja lempeys itseä kohtaan on ensimmäinen askel oman pahan olon kääntämisessä voimavaraksi. Se antaa rohkeutta tarttua tilanteeseen heti, kun apua tarvitaan. Ystävällisesti kuin noutaja mutta peräänantamattomasti kuin terrieri.

Tieteellinen tieto käytännön apuna

Avainasemassa on myös tieto. Eläintieteellä on eläinihmisille paljon annettavaa. Uutta tietoa eläinten ruumiinkielen vivahteista, joka auttaa lukemaan eläimiä entistä paremmin. Oppimistilanteiden yksityiskohtaista ymmärrystä, jonka ansiosta koiran tai hevosen saa koulutettua luotettavaan suoritukseen tuottamatta lainkaan kipua ja pelkoa. Ja paljon muuta, josta hyötyvät sekä eläimet että ihmiset.

Suomessa yksi niistä tahoista, joka tuo tieteellistä tietoa yleistajuisessa muodossa suomalaisten ulottuville, on tiedeviestintä- ja tutkimusyrityksemme Arador Innovations. Koiraihmisiäkin kiinnostavia tiedonmurusia löytyy Facebook- ja Instagram-kanaviltamme.

Kattavampi katsaus kiehtovaa, käytännönläheistä koiratietoa löytyy suositusta verkkoluentosarjastamme ”Koirien käyttäytyminen ja kokemusmaailma”. Se on myynnissä myös videotallenteena verkkokaupassamme.

Eläinten kokemusmaailman ja käyttäytymisen rikkaudesta kertoo paljon se, että luennoillamme niin tavalliset koiranomistajat kuin kokeneetkin ammattilaiset ovat kokeneet ahaa-elämyksiä. Näinkin tutun eläinlajin mielenmaisemasta on auennut aivan uusia ulottuvuuksia. Koiran yhä parempi ymmärtäminen puolestaan tuo lisää syvyyttä ja molemminpuolista palkitsevuutta ihmisen ja koiran välisiin kohtaamisiin.